Milloin ja millainen tilintarkastaja on valittava?

Tilintarkastuspakko poistettiin aivan pienimmiltä kirjanpitovelvollisilta osana tilintarkastus-
lainsäädännön kokonaisuudistusta. Kevään yhtiökokouksissa tilintarkastajan valinta on jälleen ajankohtaista. Kokouksia valmisteltaessa on syytä selvittää tilintarkastajan valitsemista koskevat säännökset.

Tlintarkastuslain mukaan tilintarkastajaksi voidaan valita vain hyväksytty tilintarkastaja, eli KHT- tai HTM-tilintarkastaja tai KHT- tai HTM-tilintarkastusyhteisö. Kunnan tai kuntayhtymän määräysvallassa olevassa yhteisössä ja säätiössä voidaan valita hyväksytyn tilintarkastajan lisäksi JHTT-tilintarkastaja tai JHTT-yhteisö. Muiden kuin hyväksyttyjen tilintarkastajien valitseminen on mahdollista siirtymäkauden ajan yhteisöissä ja säätiöissä, jotka on perustettu ennen lain voimaantuloa 1.7.2007.

Velvollisuus valita tilintarkastaja

Yhteisöissä ja säätiöissä on valittava tilintarkastaja ja toimitettava tilintarkastus sen mukaan kuin tilintarkastuslaissa ja muualla laissa säädetään. Lähtökohtana on, että kaikki kirjanpitovelvolliset yhteisöt ja säätiöt valitsevat tilintarkastajan. Yhteisöjä ovat muun muassa osakeyhtiö, asunto-osakeyhtiö, henkilöyhtiöt (ay ja ky), osuuskunta ja yhdistys.

Kaikkein pienimmät kirjanpitovelvolliset on eräin poikkeuksin vapautettu lain mukaan pakollisesta tilintarkastuksesta. Ne voivat teettää tilintarkastuksen vapaaehtoisesti. Tilintarkastusvelvollisuutta koskevat kokorajat asetettiin tilintarkastuslakia säädettäessä melko alhaisiksi. Niiden soveltamista selvitetään jäljempänä.

Useissa yhteisöissä on tilintarkastajaa koskevia määräyksiä yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai säännöissä. Tilintarkastuslaki ei sivuuta näitä määräyksiä. Näin ollen tilintarkastaja on valittava myös tilintarkastuslain koko­rajat alittavissa yhteisöissä, jos yhtiöjärjestys, yhtiösopimus tai säännöt sitä edellyttävät. Esimerkiksi osakeyhtiöiden osalta Patentti- ja rekisterihallitus soveltaa alennettua käsittelymaksua sellaisiin yhtiöjärjestyksen muutosta koskeviin ilmoituksiin, joissa muutos koskee vain tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien määräysten poistamista.

Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajien vähemmistö voi aina vaatia tilintarkastajan valitsemista. Vähemmistöllä tarkoitetaan tässä osakkaita, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista.

Lisäksi on huomattava, että myös niin sanotuissa holding-yhtiöissä on aina valittava tilintarkastaja, kokorajoista riippumatta. Holdingyhtiö on määritelty tilintarkastuslaissa yhteisöksi, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta, ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

Toimintaansa aloittavalle uudelle yhteisölle ei ole velvoitetta valita tilintarkastajaa, ellei yhteisöllä jo perustamisvaiheessa ole tilintarkastuslain kokorajat ylittävää toimintaa.

Velvollisuus valita KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö

Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jos kyse on julkisen kaupankäynnin kohteena olevasta yhteisöstä tai jos yhteisössä tai säätiössä päättyneellä tilikaudella täyttyy vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:

taseen loppusumma ylittää 25 000 000 euroa
liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50 000 000 euroa taikka
yhteisön tai säätiön palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä.
Osakeyhtiölaki edellyttää lisäksi, että julkisessa osakeyhtiössä (Oyj) vähintään yhden yhtiökokouksen valitseman tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö. Tämä pätee siis silloinkin, kun yhtiö ei ole julkisen kaupankäynnin kohteena.

Kannattaisiko kuitenkin valita hyvä tilintarkastaja?

Tilintarkastuslain uudistuksella haluttiin selkeyttää ja ammattimaistaa tilintarkastusta Suomessa. Tästä syystä tilintarkastajana voi siirtymäkauden jälkeen toimia vain tilintarkastajatutkinnon suorittanut tilintarkastaja. Tilintarkastuksen sisältöön ja tilintarkastajien laadunvalvontaan kiinnitettiin paljon huomiota lakia valmisteltaessa. Vastapainona pienet yhteisöt vapautettiin tilintarkastusvelvollisuudesta, mutta toki niilläkin on mahdollisuus valita tilintarkastaja, jos omistajat niin haluavat.

Onnistuessaan tilintarkastus tuo lisäarvoa yhteisölle ja sen omistajille. Onnistumisen edellytyksenä on molemminpuolinen luottamus. Riippumatta siitä, onko tilintarkastajan valinta vapaaehtoista vai lain sanelemaa, valinta tulee tehdä huolellisesti ja etsiä yhteistyökumppaniksi tilintarkastaja, johon voi luottaa.

Artikkeli on julkaistu lehden numerossa 2/2008 (tämä kirjoitus on lyhennelmä alkuperäisestä artikkelista).